tiistai 29. tammikuuta 2013

Sellun keitto



Täytimme hakkeella keittimen melkein täyteen ja lisäsimme valkolipeää noin 2.7 litraa ja vettä noin 4 litraa. Ennen kannen sulkemista tarkistimme tiivisteet että ne on ehjät, kannen välissä ei ole roskaa ja pinnat ovat kuivat. Tämän jälkeen aukasimme jäähdytysventtiilit. Laitoimme myös rikkivetymittarin roikkumaan keittimen viereen. Tämän jälkeen lähdimme valvomoon ohjaan prosessia.


Ensiksi nostimme lämpötilaa täydellä teholla 70 asteeseen ja sen jälkeen nostimme 60 astetta tunnissa. Lämpötilan tavote oli 170 astetta mutta nostimme sen johonki 172 asteeseen ja keitimme sellua sen 2h 45 minuuttia. Tämän jälkeen keitin ajettiin alas. Laskimme paineen noin 1 bar:n ja avasimme tyhjennysventtiilin, jotta saimme mustalipeän laskettua pois.


Valutimme keittimestä otetun suppilon tyhjäksi. Jonka jälkeen keitetty sellu pestiin.






maanantai 28. tammikuuta 2013

Massan hajoitettavuus ja arkkien teko

Työssä hajotimme massan erillä kierosluvuilla ja siitä tehtiin sitten arkkia.

Työn aloitimme siten että punnitsimme 5x6 g:n näyte arkkeja.


Punnituksen jälkeen revimme yksitellen pieniksi paloiksi ja laitoimme ne hajottimeen. Hajottimeen lisättiin 2 litraa vettä. Tämän jälkee aloimme hajottaan taulukon mukaisilla kierosluvuilla ja aikoilla. 5 min(625 k), 10 min (1250k), 12 min (1500k), 15 min (1875k) ja 17 min (2125k).



 Sekotimme seosta pari kertaa ylös ja alas kuvassa olevalla sauvalla. Tämän jälkeen poistimme veden muotista. Viiran päälle laskeutui märkä arkki. Tämän jälkeen lisäsimme märän arkin päälle muovilevyn ja aloimme painaa huopautus telalla.
 

 Kun arkit oli painettu huopautus telalla ne laitettiin märkäpuristimeen.

Puristuksen jälkeen arkit laitettiin kuivauskaappiin.



tiistai 22. tammikuuta 2013

Tuhkapitoisuuden mittaaminen


Otimme selluarkkia, A4-paperia ja painopaperia. Pilkoimme paperit pieniksi silpuiksi.

Selluarkit, A4-paperit ja painopaperi silput laitoimme pienii dekkalaseihin ja laitoimme ne lämpökaappiin, siksi aikaa kun upokkaat ovat olleet muhveliuunissa 900 ' C 15 minuuttia.  Upokkaat laitetaan sen takia muhveliuunii että niitetten paino saadaa tasattua.

Upokkaita jäähdytettiin eksikaattorissa ja punnitsimme.
Näytepalat laitoimme upokkaisiin jossa oli folio kanssi (ei kuvassa) ja pistimme muhveliuuniin. Lämpötila oli alle 400´C ja nostimme lämpötilaa hitaasti siihen 900´C joka kesti vähintään 1 tunnin. Tämän jälkeen kun otimme upokkaat uunista, otimme folio kannen pois ja osa folio palasista meni tuhkan sekaan. Tämän jälkeen ois pitäny ottaa folio kansi pois ja hehkuttaa 30 min. Tämän jälkeen ois taas pitäny kansi laittaa takas paikoileen ja antaa upokkaan jäähtyä 1 minuutin ennen kuin se laitetaan eksikaattoriin. Folio kannet eivät kestä olla uunissa, joten suosittelen sen tehä kaasuliekissä. Tämän jälkee teimme punnituksen.

Tuloksen laskut: 


A4 paperi - tuhkapitoisuus % = 26,0 / 27,5 * 100 = 94,5 %

Painopaperi - tuhkapitoisuus % = 46,7 / 48,2 * 100 = 96,9
 
Selluarkki - tuhkapitoisuus % =   43,3 / 46,2 * 100 = 93,7

Tuhkan sekaan meni foliota, niin arvot eivät ole niin tarkkoja.

torstai 17. tammikuuta 2013

Massan valkaisu




Punnitsimme oma tekosta massaa 50g.



Hajotimme massan hajottimessa jonne lisäsimme sen verran vettä että hajottimen terä pysty sekottaaan massaa. Annoime sen sekoittaa 10 min.
1. Hypokloriittivaihe:

Hajotettu massa laitoimme erlenmeyeriinjonne lisäsimme 100ml vettä ja 80 ml NaCIO (natriumhypokloriittia), sitten sekotimme.

Seosta lämmitettiin 40´C ja annoimmen hypokloriitin vaikuttaa massaan 45 min, välillä sekoitettiin ja tarkkailtiin lämpötilaa.
Tämän jälkeen massa pestään buchner-suppilossa. Suodattimeen jäänyt puhistettu massa laitetaan takas erlenmeyeriin ja lisätään 100ml vettä.

2. Alkalointivaihe:

Tämä työ vaihe tehään samanlain kuin hypokloriittivaiheessa, paitsi että hypokloriitin tilalla käytetään 100 ml 4% NaOH-liuosta, jonka annettiin vaikuttaa 60 lämpötilassa 45min.

3. Vetyperoksidivaihe:
Samanalainen kuten vaiheessa hypokloriittivaihe, mutta hypokloriitin tilalla käytetään 50 ml 30% vetyperoksidia, jonka annetaan vaikuttaa 25 lämpötilassa 45 min.

4. Alkalointivaihe:
samanlain kuten aikasemmassa alkalointivaiheessa.

5. Vetyperoksidivaihe:
samanlain kuten kohdassa 3.

Alkalointi- ja vetyperoksidivaiheet jäivät tekemättä(kaksi viimeistä vaihetta), koska aika loppui kesken. Vetyperoksidivaiheessa kun pesimme seoksen ja otimme pesuliuoksesta pH arvon pH paperilla (pH 6).






torstai 10. tammikuuta 2013

Massan jauhatus ja SR-luvun määritys

Täytimme hollanterin siten että suljimme pohjaventtiilin ja kaadoimme massaa 3.6 l ja vettä 19.3 l.

Annoimme massan pyöriä hollanterissa alaterä ala-asennossa 5 min. Massan hajotuksen jälkee laitoimme alaterän vivun varteen painon ja aloimme jauhamaan. Tämän jälkeen otimme näytetteen hollanterista näillä aikoilla 5 min, 15 min, 30 min, 60 min ja 90 min.
SR-luvun mittaus tapahtui sitten että otimme hollanterista otetun näytteen ja kaadoimme sen kuvassa olevaan suppiloon, sen jälkeen puristimme purstimella massaa, josta irtosi vettä joka meni sivuputkea pitkin mittalasiin. SR-luku luettiin mittalasista asteikolta yhden yksikön tarkkuudella.

 Tulokset:
 

Näyte
SR-luku
5 min
57
15 min
69
30 min
83
60 min
95
90 min
yli 95

perjantai 14. joulukuuta 2012

Massan sakeuden laboratoriomääritys


Massan sakeuden laboratoriomääritys
 

Punnitsimme 500g n.10 % massaa. Joka piti laimentaa n. 1% laittamalla 5 litraa vettä.
 
Sekoitimme massaa seosta ja koukimme viise kertaa 200 ml dekkalasilla ja kaadoimme isompaa muovidekkaan.
 
Näyte suodatettiin Bühner suppilon avulla.
Suodatuksen jälkeen punnittiinn imupullo,suppilo ja suodatinpaperi niin että imupullossa on vesi ja suodatinpaperissa massa.
Suppilosta otimme massakakun ja siirsimme sen kuivauskaappiin kuivumaan 105 asteeksi 15 minuutiksi.
Otimme kakun pois kuivauskaapista ja laskimme sakeuksen.
Cs = (10,3 - 1,6) / (1019,1 * (500/5500,2)) * 100% = 9,390 %